Hyvin mennyt viikko ja kompastus

Mikä siinä onkin, kun on koko viikon jaksanut tsempata, syödä terveellisesti ja kuntoilla, sitten viikonloppuna unohtuu koko homma! Ystävän juhlat, ihanaa ruokaa, alkoholipitoista juomaa ja aamun morkkis. Mutta koska tämä on vain elämää, en nyt hautaudu epätoivoon, vaan jatkan ensi viikolla vieläkin isommalla innolla. Päätin olla itselleni armelias, enkä käy tänään ollenkaan vaa'alla, se saa odottaa kunnes saan tämän juhlaturvotuksen alas :) Ei muuta kuin vettä, vettä...

Kävin muuten personal trainerilla pitkän tauon jälkeen ja siellä tulen nyt käymään säännöllisesti koko kevään. Suosittelen muuten lämpimästi kaikille laihduttajille tai sellaisille, jotka muuten vaan haluavat nostaa kuntoaan uudelle tasolle. Minun personal trainerini on laatinut erinomaisen liikuntaohjelman ja puristaa jokaikinen kerta sen rajan yli, kun et uskonut enää jaksavasi mutta jotenkin jaksat sitten kuitenkin. Koska olen luonteeltani niin mukavuudenhaluinen, en pystyisi siihen yksin.

Ohjelmaani kuuluu monipuolisesti niin saliharjoittelua kuin aerobista liikuntaa. Lisäksi olen saanut raamit järkevälle syömiselle. Itselläni suurin ongelma oli vaikeus pitää säännöllisiä välejä ruokailuajoissa. Sitten supernälkäisenä tuli tietysti ahmittua mitä tahansa. Nyt yritän pitää välit tasaisina, ettei niitä repsahduksia pääsisi tapahtumaan. Toinen naisille tyypillinen ongelma on liian vähäinen proteiinin saanti. Siinä yritän myös tsempata.

Tässä esimerkki järkevästä 1800 kalorin ruokavaliosta, jota personal trainerini minulle suositteli

Aamiainen:

Puuro (kaurahiutale, EI PIKA)

Omena

Kahvi

Lasi vettä

Välipala 1

Kourallinen cashew-pähkinöitä

Lasi vettä

Lounas

Kanan rinta-pala

Täysjyväriisi

Salaatti

Lasi vettä 2

Välipala 2

Kalkkunasiivuja 4 kpl

Kahvi

Tumma suklaa 2 palaa/Kaurakeksi

Illallinen

Rahka

Mehukeitto

Niin yksinkertaista ja helppoa, eikö? Ja silti niin vaikeaa :)

Kiireisen työpäivän saldo

 Kuva: weheartit

Tänä aamuna vaaka näytti 72,9. Suunta on siis oikea, vaikka olenkin ihan naurettavan alkutekijöissä tässä projektissani :)

Tämän päivän syömiset ohessa:

Aamupala

Fitness-mysliä 

(tää ei kait oo niin terveellistä, mutta tykkään siitä silti)

Bulgarian jugurttia

Lounas

Lohileipä (palaverissa)

Välipala

Mandariini

Päivällinen

Kanafilee

Ruusukaalia

Salaattia

Lisäksi runsaasti vettä pitkin päivää.

Ja kahvia - ihan liikaa.

Syömisissäni on ollut - ja on vieläkin - moni juttu päin prinkkalaa. Suurin kompastuskiveni ovat olleet ne hetket, kun tulee väsyneenä töistä kotiin ja on kiljuva nälkä. Silloin himoitsen suolaista ja rasvaista ruokaa. Yritän opetella tästä huonosta tavasta pois ja keventää iltasyömisiä, kuitenkin niin ettei tarvitsisi olla nälässä. Ja niinkuin esittelytekstissäni kerroin, en aio laskea kaloreita, vaan opetella syömään niin että voin hyvin.

Toinen ongelmani on liiallinen kahvinjuonti, johon ei oikeastaan liity mitään järjellistä syytä. Se on vain hiljalleen muodostunut huono tapa. Jos tänne sattuu eksymään joku ex-kahvinarkkari, niin kerro ihmeessä, miten olet päässyt huonosta tavasta eroon? :) Otan kaikki vinkit innolla vastaan.

Herkullisia elokuvia

Juuri Toscanan auringon alla leffan jälleen kerran katselleena, en voi olla toteamatta kuinka paljon rakastan tällaisia hyvänmielen elokuvia. Kantavana teemana elokuvassa (syötävän ihanien ruokakohtausten lisäksi) on omien unelmien tavoittelu ja tietenkin rakkaus. En myöskään koskaan kyllästy Diane Lanen roolityöskentelyyn, jossa heijastuu koko tunteiden kirjo pettymyksestä onneen.

Toinen samantyyppinen mieleeni tuleva elokuva on Javier Bardemin ja Julia Robertsin tähdittämä Eat pray love. Filosofinen matkakertomus, jossa myös nautiskellaan elämästä. Tässä lempparidialogini elokuvasta:

"Let me ask you something...

In all the years that you have undressed in front of a gentleman, has he ever asked you to leave?

Has he ever walked out and left?

No?

It's because he doesn't care!

He's in a room with a naked girl - he's just won the lottery!

I am so tired of saying no.

I'm tired of waking up in the morning and recalling every single thing I ate the day before, counting every calorie I consumed so I know just how much self loathing to take into the shower.

I'm going for it.

I have no interest in being obese, I'm just through with the guilt.

So this is what I'm going to do:

I'm going to finish this pizza, and then we are going to go watch the soccer game, and tomorrow we are going to go on a little date and buy ourselves some bigger jeans." 

- Liz Gilbert, Eat Pray Love.

Nauttikaa elämästä ja tavoitelkaa niitä mahdottomiakin unelmianne :)

Muodollista asiaa

Laihdutuksen lisäksi olen kehittänyt "kevyen" pakkomielteen skinnyvscurvy.com sivustoon. Sivustolla on erilaisia naisvartaloita laidasta laitaan ja paljon asiaa kehonkuvaan liittyen. Näin tavallisena tallaajana tekee ihan hyvää lukea, kuinka julkkisnaisillakin on epävarmuuksia oman vartalonsa suhteen - riippumatta siitä kuinka täydellisenä heidät nähdään ulospäin.

Ja vaikka ihan hetero olenkin, minullakin on "naistyyppi" :) En yleensä ihaile tikkumaisen laihoja vartaloita, vaan terveen muodokkaita naisia. Scarlett Johansson on yksi esimerkki tällaisesta täydellisen sopusuhtaisesta naisesta, jossa ei ole mitään liikaa eikä liian vähän. Toivoisin, että yleinen vartaloihannekin muuttuisi enemmän tähän suuntaan.

Tästä se lähtee

Tänä aamuna, kun nousin vaa'alle, lukemaksi paljastui järkyttävät 73 kg. Se on täsmälleen kymmenen kiloa enemmän kuin sillä naisella, joka hymyilee onnellisena hääkuvassamme kirjahyllyssä. Eikä ongelma ole pelkästään esteettinen, painoindeksilaskurin mukaan olen normaalipainon ylärajoilla. Jos tästä lihon vielä kilon tai kaksi, olen virallisestikin ylipainoinen nainen. Aika surkea näkymä sellaiselle ihmiselle, jolle itsestään huoltapitäminen on aina ollut tärkeää.

Mutta tässä kun ei päivittelyt auta, päätin ottaa elämäni ohjat jälleen käsiini ja alkaa tekemään tosissani töitä painonpudotuksen eteen. En aio kärvistellä, nähdä nälkää, syödä kuukausikaupalla rajoitettujen muotidieettien mukaan tai rehkiä 24/7 kuntosalilla. Sen sijaan aion selvittää, onko mahdollista laihduttaa niin inhimillisesti, että elämästä pystyisi myös nauttimaan. Ja jos se on mahdollista, voisiko siitä jopa tulla elämäntapa?

Syy, miksi tuon tämän laihdutusprojektin nettiin, on yksinkertaisesti se, että toivon tästä blogista tulevan motivaattorini. Itseäni voin aina huijata, mutta blogin lukijoille joudun olemaan tilivelvollinen. Jos satut eksymään tänne pieneen laihdutusmaailmaani, niin anna toki palautetta, kysele, kritisoi. Minulla on (toistaiseksi) aika pehmeä maha, jolla otan iskut vastaan :)

Siis tervetuloa kesä 2012 - otan sinut vastaan kymmenen kiloa kevyempänä.